Kevättä odotellessa!

Päädyin lopulta tällaiseen raikkaaseen ja keväiseen vihreään ulkoasuun, vaikka se ensin vaikuttikin silmääni jotenkin tyhjältä ja kolkolta. Nyt kun silmä tottuu siihen niin on se ihan kiva, ainakin jonkun aikaa saa nyt välttää. :) Tämä ei ole vielä ihan valmis, sellaista pientä hiomista vielä näköjään tarvitaan, mutta siihen minulla ei ole energiaa nyt. Ehkä sitten, kun koulu loppuu ja elämälläni ei ole enää varsinaista merkitystä, voin ottautua kasvibloggaajan rooliini ja tehdä hienosäätöjä ja kaikenlaisia istutuskokeiluja.

Minulla on kevättä varten jo paljon uusia suunnitelmia, mutta en paljasta niitä vielä, koska ne ovat niin hurjia! Iloiseksi yllätyksekseni kävijälaskuri se vaan hurruuttellee, kohta on 600 mittarissa! Hassua. Minusta oli jo tosi hienoa, kun blogissani oli vierailtu 40 kertaa. Missä välissä ne muut 560 oikein tulivat?

Mitä taimiin ja tarvikkeisiin tulee, muutamia menetyksiä on talven aikana tullut. Toinen verigreipeistä (onneksi se oli se ei-kukkiva yksilö) kuoli ja samoin teki toinen mandariineista. Myös rakas jätti-avokadoni kuihtui jostain tuntemattomasta syystä pois :( Kahvit sen sijaan ovat kasvaneet aivan uskomatonta vauhtia, nyt yksi taimi on jo sen alkuperäisen pensaan kokoinen. Sitruunat voivat olosuhteisiin nähden hyvin, talvi on menty TODELLA vähäisellä kastelulla. Lähinnä sen takia, että minulla on niin huono muisti.. Se toinen säälittävä pikku-mandariini ei ole kasvanut yhtään, mutta on kyllä ihan vihreä ja näyttää virkeältä. Ehkä se tänä keväänä tekee uusia lehtiä? Bambu on kasvanut ihan järkyttävän paljon, sen juurella on jo uusi suuri-pieni vauva ja se edellinen on jo kasvanut suuremmaksi kuin äitinsä! :o Neljä uutta lasta on myös putkahtanut tuolta ylhäältä, varren "solmu"-kohdista.
Tilanne ompi siis muuttunut paljon viimeisistä päivityksistäni, mutta päivittelen juttuja ja laittelen kuvia sitten keväämmällä. :)

Mukavaa kevään odotusta kaikille, päivä jatkui viime viikolla näillä korkeuksilla joka päivä jo viidellä minuutilla! Sieltä se aurinko ja lämpö tulee :)

Olen ollut poissa kasvien kasvattelubloggailun saralta jonkun aikaa nyt. Myös bloggaamisen lopettaminen, kyllä luitte juuri oikein, on käynyt mielessäni. Mutta älkööt te vaipuko epätoivon alhoon, en suinkaan aio tehdä sitä, vaan päätin juuri äsken minuutti sitten, kun rupesin kirjoittamaan tätä tiedotusta, että teen täydellisen uudistuksen!

Molempi parempi, kaikki voittaa (eli minä kaikissa persoonissani). Olen sellainen ihminen, että kyllästyn asioihin suhteellisen äkkiä ja se syö motivaatiotani, joskun aivan loppuun asti. Olen yllättynyt ja ylpeä itsestäni, että olen jaksanut tehdä tätä näinkin pitkään! Ensinnäkään en suinkaan halua heittää kaikkea niin sanotusti Kankkulan kaivoon ja toiseksi raotan ajatusmaailmaani mahdollisille lukijoille vielä sen verran, että RAKASTAN erilaista näpertelyä, johon lasketaan myös blogien täydellinen uudistus! Edessä on miljoona erilaista kokeiluversiota, verta ja kyyneliä, mutta jännityksellä odotamma mitä tuleman pittää!

Kiitos.

Ainiin ja ps! Jos joku oikeasti taas lukee tätä, niin jos on joitain toiveita ja/tai vinkkejä, niin ne on oikein tervetulleita! :)

Vasta tuota edellistä avokadon kuvaa katsottuani tajusin miten kamalasti se on tämän kesän aikana kasvanut! Hui kauhistus! Pituuteenhan on tullut reilusti puolet lisää! Se on meinannut vähän rueta mutkittelemaan, mutta olen yrittänyt käännellä sitä, jotta kasvi saisi aurinkoa joka suunnasta tasapuolisesti. Vähän aikaa sitten jouduin laittamaan tukikepin.

Nyt kun tuo kasvi on noin korkea, ei juttua riitä sen alalaitaan asti! :D Estetiikka hieman kärsii, mutta minkäs teet kun kasvit kasvaa niin hyvin. :)

Sitruunoiden arkea

Kun nyt kerta ruettiin kirjoittelemaan, niin kirjoitellaan sitten kunnolla!

Yksi sitruuna on kasvanut ylitse muiden, ja yhden olen viskannut pois. Myös mummolaan viemäni sitruunat ovat kasvaneet ihan älyttömästi, kaksi niistä on vähintäänkin yhtä isoja kun tämä minun isoimpani, yksi on sitten jäänyt ihan minikokoiseksi. Tällä isoimmalla puulla on jo sormen paksuinen varsi, joka on puutunut kokonaan jo jonnekin puoleen väliin asti. Jokohan sitä voisi rueta kutsumaan rungoksi?


Tämä kesä on varmaan ollut kasveille jo muutenkin aika rankka, eikä sitä ainakaan helpota se, että minä en aina muista kastella niitä. Tämä sitruuna kävi jo ihan lehdettömänä ja olin viskaamassa sitä pois, kun huomasin siinä pienen lehdenalun. Nyt se sitten näyttää tältä.

Poisheittämäni sitruuna oli se oudon mallinen jolla ei ollut piikkejä. Se yllätys yllätys vähän kuivui eikä enää elolle eestynyt. En ehkä edes yrittänyt tosissani.

Kuulumisia pitkästä aikaa!

Olen ollut nyt pari kuukautta kesälomalla bloggailusta, enkä ole ihan kamalasti huushollannut kasvienkaan kanssa. Nyt kuitenkin kun minulla on täysi-ikäisyyden tuoma vastuu ja laskurikin näyttää yli 400 vierasta, päätin kertoa täällä jotain.

Tämä juttu tulee nyt varmaankin puoli vuotta myöhässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Eli siis tuossa keväällä kirjaimellisesti hajotin kahvipensaan (kylläpä siinä oli juuria!) miljoonaksi pieneksi kahvipuuksi. Elimme jonkin aikaa pienessä tropiikissa, kunnes sain lahjoitettua ylimääräisiä pois. Aika monta niitä kyllä on vieläkin...


Erottaminen onnistui hyvin, vaikka juuria oli ihan älyttömästi ja jostain syystä kaikki kahvit ruukkuihin saatuani juuria jäi iso mytty jäljelle.. :D Nyt kesän aikana kahvit ovat ottaneet oikein kasvuspurtin ja tekevä nyt jo tosi isoja lehtiä.


Kuvan etualalla aika säälittävä mandariini. Jostain syystä ne eivät ole kasvaneet mitenkään menestyksekkäästi.